Tekoäly

Tekoäly tarkoittaa lyhyesti selitettynä teknologiaa, joka mahdollistaa jonkin laitteen älyllisen päätöksenteon. Tekoäly voi oppia itse ns. koneoppimisena tai ihminen voi ohjelmoida sen. Se, miten älykkyys määritellään, on jo oma aiheensa. Tekoälyyn kuuluu kuitenkin kaikki jollain tavalla ihmisen toimintaa matkiva päätöksenteko ja tehtävien suorittaminen, jota tehdään algoritmien avulla. Tekoälyn voidaan ajatella olevan laitteen tai koneen kyky ajatella tai oppia itsenäisesti.

Tekoälyn asteet

Kaikki tekoäly ei suinkaan ole samanasteista. Tekoäly ei siis aina tarkoita sitä, että laite osaisi tehdä päätöksiä jonkin tekijän tai muuttujan perusteella. Tekoälyä on olemassa heikkoa ja vahvaa.Heikko tekoäly tarkoittaa, että jokin laite tai tietokone tekee seuraavan siirron ennaltamääritettyjen tietojen mukaan. Heikko tekoäly ei siis osaa arvioida olosuhteita tai tehdä omia päätöksiä, vaan kaikki toiminnot ja siirrot, esimerkiksi shakkipelissä, tehdään valmiiden komentojen mukaisesti. Vahva tekoäly taas pystyy ajattelemaan pidemmälle. Vahva tekoäly voi saavuttaa oman tietoisuuden ja se voi pystyä ajattelemaan ja tekemään päätöksiä kuin ihminen. Se siis pystyy laajemmin päättelemään eri olosuhteita ja tehtyjen päätösten seurauksia.

Koneoppiminen

Koneoppiminen

Kerroimme alussa koneoppimisesta. Mitä tämä siis tarkoittaa käytännössä? Se tarkoittaa, että kone oppii päättelemään lopputuloksia ilman ennalta määritettyjä algoritmejä. Tästä hyvänä esimerkkinä voidaan mainita hakukoneet, jotka osaavat tarjota hakijalleen tarkkoja hakutuloksia ja lisäksi ne osaavat korjata tekstiä kirjoitusvirheiden varalta. Tarkoituksena on mahdollisimman kehittynyt ja fiksu hakukone, joka ei anna turhia tuloksia. Hakukone kehittyy ja oppii koko ajan käytön mukana. Ihmistä ei siis tarvita koneoppimisessa. Koneoppiminen voi perustua tilastotietoihin ja aiempaan käyttäytymiseen. Mitä enemmän koneoppivaa tekoälyä käytetään, sitä enemmän se oppii.

Missä tekoälyä käytetään?

Tekoälyä käytetään monenlaisissa tarkoituksissa. Tällaisia tarkoituksia ovat esimerkiksi pelit, puheentunnistus, tiedon keräämistarkoituksissa, erilaisissa markkinoinneissa ja jopa rahoitusalalla ja lääketieteessä. Yksi esimerkki tekoälyn käytöstä on älypuhelinten erilaiset toiminnot. Applen kehittämä Siri on ihmisten avuksi kehitetty tekoäly. Toisena esimerkkinä mainittakoon Google, joka toimii koneoppimisen kautta. Google ymmärtää maailman kieliä ja osaa ennustaa, mitä kukin käyttäjä haluaa milloinkin hakea. Myös Amazon toimii tekoälyn avulla – algoritmit auttavat tarjoamaan asiakkaille juuri heille sopivia tuotteita.

Skykode

Tekoälyä voidaan käyttää hyödyksi työelämässä. Esimerkiksi Skykode Oy on luonut tekoälyn, joka auttaa teollisuuden töiden järjestelyssä. Se osaa järjestellä työjonot kaikkein optimaalisimpaan järjestykseen ja näin se säästää ihmiseltä runsaasti kallista aikaa. Tekoäly ottaa huomioon myös tehtaan valmistamat eri tuotteet, jotka valmistetaan samasta materiaalista. Näin tuotantolinjojen ei tarvitse välissä turhaan vaihtaa materiaaleja, kun tuotteiden valmistusjärjestys on fiksuin mahdollinen. Tekoälyä pyritään kehittämään koko ajan ja tulevaisuus näyttää, saadaanko vahva tekoäly luotua. Yksi seuraavista tavoitteista on luoda sellainen tekoäly, joka kykenee älylliseen keskusteluun ihmisen kanssa, tehden ihmismäisiä päätelmiä eri tekijöiden avulla, ilman ihmisen opettamista. Tähän on vielä matkaa, vaikka älykkään oloisia robotteja onkin jo kehitetty. Tekoälyn ei kuitenkaan haluta korvaavan missään tapauksessa ihmistä, joten kehitys on monimutkaista.Mikäli jonain päivänä onnistutaan keksimään tekoäly, joka ylittää ihmisen osaamisen, kutsutaan tätä super-tekoälyksi. Tähän on vielä matkaa ja moni miettiikin, onko sellaisen keksiminen alkujaan fiksuakaan. Ihmisen on itsekin toisinaan vaikea ilmaista todellista tahtoaan ja tekoäly oppii juuri ihmisen tekemisistä, ei sanomisista. Ihmisen tekemät teot ovat – no, inhimillisiä. Voidaankin miettiä, millainen tulee jonain päivänä olemaan se ihmisen kehittelemä tekoäly, joka osaa ajatella itse ja ilmaista mielipiteensä. Toivoa sopii, että tekoälyn tavoitteet ovat samat kuin meidän ihmisten.

Uusimmat viestit

Kauppatieteet ja liiketalous

Kauppatieteiden ja liiketalouden opinnot tarjoavat laajan katsauksen ja ymmärryksen muun muassa liiketoiminnoista ja kaupallisista operaatioista. Riippuen siitä, mihin keskityt, opit erityisiä taitoja liittyen asiakkuuteen, markkinointiin ja myyntiin, taloudellisiin ratkaisuihin, strategiaan, liikepolitiikkaan, viestintään ja tietoliikenneteknologiaan. Jotkut erikoistuvat esimerkiksi hallintoon ja johtamiseen, toiset taas yrittämiseen tai pienyrityksiin.

Asiakaspalvelu vs. asiakaskokemus

Futurelab:in mukaan, ”asiakaskokemus on noussut nopeasti lähes kaikkien yritysten agendalle” (https://www.futurelab.fi/asiakaskokemuksen-trendit-2017/). Olisikin ehdottoman tärkeetä yritykselle omaksua asiakaskokemus keskeiseksi strategiaksi. Toimintamallien ja -tavoitteiden tulisi täysin perustua loistavan asiakaskokemuksen saavuttamiseen. Kuitenkin käsite on joillekin vielä tuntematon, ja asiakaskokemuksen tärkeys ja arvostaminen on vasta nousussa.