Digitalisaatio Suomen katukuvassa…

Digiaika on nyt, ja se puhuttaa. Kaikki ihmiset eivät vielä edes ymmärrä, miten suuri muutoksen aika on juuri käynnissä. Nämä vuodet tulevat kummastuttamaan tulevaisuuden historian tunneilla, kun siirrytään yhä enemmän teknologian piiriin ja lasketaan sen varaan. Toiset ovat innoissaan mahdollisuuksista, toisia taas huolettaa jatkuvasti kehittyvä teknologia, ja miten se tulee ’voittamaan’ ihmisvoiman esimerkiksi työmarkkinoilla. Molemmissa ajatuksissa on perää, ja kuten kaikessa, tasapaino olisi keskeistä tässäkin asiassa.

Yritysten johtajat tuntuvat olevan ensimmäisten joukossa hyödyntämässä teknologian tuomia mahdollisuuksia. Digitaalisia laitteita ja tekoälyä on alettu käyttämään todella paljon, todella lyhyessä ajassa esimerkiksi yritysten strategisessa suunnittelussa, seurantaan, ja raportointiin. Eräs sivusto kertoo raportista, jossa tultiin siihen tulokseen, että digitalisointi merkitsee käytännössä kahta asiaa. Ensimmäisenä, kaikilla on digiyhteys kaikkeen, kaikkialla, kaikkina aikoina. Toiseksi, digitalisointi antaa työkaluja digitaalisen tiedon analysointiin ja käyttöön uusilla tavoilla. Kyseinen raportti kuusi megatrendiä koskien digitalisaation suurmuutoksen aikaa: Ihmiset ja internet; tietojenkäsittely, kommunikaatio ja tallennus kaikkialla; esineiden internet; tekoäly ja big data; jakamistalous ja jaettu luottamus; aineen digitalisaatio;

Jokainen on varmasti kuullut jonkun toisen puhuvan siitä, että teknologian myötä ihmiset ovat jatkuvasti toisiinsa yhteyksissä. Tämä voi olla sekä hyvä että huono asia. Ihmiset ovat tietyllä tapaa kytkettyinä toisiinsa jatkuvasti, ja jos et ole teknologian suurkuluttaja, jäät tietyllä tapaa ulkopuoliseksi – olet ’epänormaali’, etkä pysy ajantasalla asioissa. Toisaalta, ihmiset ovat myös kytköksissä tietoon ja maailmaansa syvällisemmin, ja tietoa on helpompi löytää napin painalluksella. Näin ollen, ihmisillä on vapaus olla kiinnostuneita juuri niistä asioista, joista haluavat olla kiinnostuneita, ja he voivat oppia missä tahansa, koska tahansa näistä asioista. Oppiminen ei rajoitu pelkästään koulun penkille. Ihmiset ovat yhtä enemmän vastuussa omasta oppimisestaan. Ihmiset, joilla sosialisoiminen oli rajoitetumpaa, pystyvät toimimaan vapaammin ja löytämään juuri itselleen sopivia ihmisiä ja ryhmiä. Toisaalta jo nyt ilmenee tilanteita, joissa nuoriso joutuu ongelmiin internetin luomien paineiden takia, ja näemme vallan uusia, ikäviäkin asioita, kuten nettirikollisuus ja -kiusaaminen.

Koska kaiken pitää jatkuvasti olla yhä pienempää ja kompaktia, tämä edistää myös teknologian liikkuvuuden. Pöytäkonetta ei todennäköisesti raahata ympäriinsä mukana, mutta kannettava tietokone (myöhemmin tabletit ja kehittyvät puhelimet) kulkee näppärämmin mukana. Näin ollen, on yhä vaikeampi päästä teknologiasta eroon. Oletetaan, että kaikki ovat vähintään jollain tapaa aina kytkettynä johonkin laitteeseen. Ikävä kyllä, tämä merkitsee jälleen sitä, että sellaiset ihmiset, jotka eivät ole lähteneet mukaan digiaikaan kärsivät. Hyvänä esimerkkinä pankkien digitalisoituminen. Vaikka moni pankin käyttäjä hyödyntää pankin verkkopalveluita, tämän ei pitäisi tarkoittaa, että perinteisemmät tavat poistuvat kokonaan. Ihmisillä on oikeus valita, kuinka he asioivat. Etenkin pienemmissä kaupungeissa ja kylissä kuulee, kuinka vanhukset eivät pääse hoitamaan pankkiasioitaan kuin yhtenä päivänä viikossa, pankkikonttorin ollessa aina vähemmän ja vähemmän auki arkisin. Puhumattakaan tämän asian tuomista tietoturva- ja tietojenkäsittelyriskeistä.

Teknologiaesineiden pienentyessään, lähes kaikkeen saa jollain tapaa piilotettua jonkun sorttista elektroniikkaa. Esimerkiksi vaatekauppojen hälytykset ovat nykyään niin pieniä ja huomaamattomia, monimutkaisella teknologialla, että et välttämättä osaisi edes poistaa hälytintä sen vahingossa jäädessä vaatteeseen ostettuasi sen. Sitä ei välttämättä edes huomaa olevan vaatteessa. Kodin turvalaitteet ja kaupungin valvontakamerat muuttuvat, eikä toiminta ole enää niin läpinäkyvää. Toki voi aina oppia uudet systeemit ja hyväksyä, miten ne toimivat, mutta miten sen teet, jos et edes tiedä systeemien olevan olemassa? Myös liikenteessä ja muun muassa kaupoissa hyödynnetään jatkuvalla syötöllä kasvavassa määrässä tekoälyä. On esimerkiksi olemassa autoja, jotka ajaa itsensä, ja kassoja, joihin ei tarvita ihmistä lainkaan. Tämä tarkoittaa, että ihminen itse joutuu tekemään aina vähemmän ja vähemmän itse. Tästä nousee ikuisuuskysymys, joka puhutti jo heti teknologian alkavan laajeta näin hurjasti – joutuvatko ihmiset enää käyttämään omia aivojaan juuri ollenkaan?!

Uusimmat viestit

Sosiaalinen media yrityksen työkaluna

Lähes kaikki sosiaalisen median käyttäjät ovat törmänneet ”Tykkää ja jaa!” -kilpailuihin Facebookissa. Mutta harvempi pohtii sen tarkemmin, miksi yritys antaa ilmaiseksi usein kalliitakin tuotteita, tai miten yrityksellä on siihen varaa. Nekin, jotka tajuavat mainonnan ja markkinoinnin olevan kilpailun takana – esimerkiksi ”kun sivumme saavuttaa X tykkääjää” -tyyliset kilpailut – eivät välttämättä tiedosta kuinka paljon ajatusta […]

WEB DESIGN: Verkkosivujen suunnittelu ja toteuttaminen

Web design, eli verkkosivujen suunnittelu, on ammatti, jossa suunnitellaan sekä toteutetaan nettisivut, yleensä yritykselle tai yhteisölle. Kotisivu on organisaation ”tärkein käyntikortti” – hyvä verkkosivu voi olla avain yrityksen menestymiseen, ja huono nettisivu voi pahimmillaan ajaa asiakkaita pois ellei yrityksen menestyminen ole jo täysin tyssännyt siihen, ettei esimerkiksi nettisivuja ole olemassa. Verkkosivujen tulee siis olla täysin […]