Digitalisaatio Suomen katukuvassa… 2

Digitalisaatio ja jatkuva kytkettynä oleminen teknologisiin laitteisiin tarkoittaa, että ihminen jatkuvasti tuottaa tietoa kaikesta ja kaikista. Sanotaan, että tämä edistää ohjelmistojen kyvyn ratkaista monimutkaisia ongelmia sekä ohjelmistojen kykyä oppia ja kehittyä itsenäisesti ja nopeasti. Onko kuitenkaan tarpeellista jakaa itsestään ’osaa’ aivan kokoajan? Jotkut väittävät, että olisi terveempää, jos ihminen olisi välillä täysin pois kytkettynä mihinkään laitteisiin – niin sanotusti seisoisi omilla jaloillaan aina välillä hetken, eikä nojaisi mihinkään teknologiaan. Samanaikaisesti teknologia ei lukisi ihmisistä aivan kaikkea, sillä ihmisen perusoikeuksiinkin kuuluu yksityisyys. Moni väittää, että digitalisaation mukana katoaa täysin yksityisyys.

Sosiaaliset ja ekonomiset mallit pohjautuvat ja rakentuvat myös kasvavin määrin teknologian ympärille. Tämä tarkoittaa, että voimavaroja voidaan jakaa niin, että niistä syntyy uusia hyötysuhteita. Vielä suuremmissa mittakaavoissa, tämä mahdollistaa vallan uusia bisnesmalleja ja tilaisuuksia sosiaaliselle verkostoitumiselle ja organisoitumiselle. Ei ole enää tarvetta ulkoistetulle avulle, jos voi ’palkata’ tekoälyn organisoimaan puolesta. Esimerkiksi taloudelliset ja sopimukselliset luottamukset pystyy rakentamaan täysin käyttäen digitalisaatiota hyväksi,mutta samalla taas menetetään työpaikkoja. Kaikessa on puolensa.

Ehkä näkyvin edistys teknologiassa on fyysiset prosessit. Esimerkiksi 3D-tulostus tuntui vielä vuosikymmen sitten mahdottomalta ajatukselta. Vielä 90-luvun elokuvissa pilkattiin pilke silmäkulmassa tulevaisuuden toimintoja, kuten hologrammit ja 3D-tulostus. Vaikuttaa siltä, että 10 vuoden päästä maailmassa saattaa sittenkin olla lentäviä autoja! Teollinen valmistus sai uuden käänteen edellä mainitun teknologian avulla, kun tuotteita voi tulostaa ja tuottaa kotona.

Vaikuttavimpia päivittäishyödyllisiä teknologisia palveluita lienee kuitenkin älypuhelimien ja -laitteiden tuomat edut. Vaikka esimerkiksi tekoäly on tehnyt valtavan vaikutuksen yritystoimintaan ja johtamiseen, prosesseihin ja toimintatapoihin, se jää pitkälti ’näkymättömäksi kehitykseksi’. Ihmiset ymmärtävät kokemalla, joten muun muassa juurikin itsepalvelukassat, joita lähes kaikki on nähnyt, vaikkei olisi käyttänyt, tuovat esille sitä näkyvää digitalisaatiota. Ravintolat hyödyntävät laitteita, jotka hälyttävät, kun ruokasi on valmista. Näin ihmisen ei tarvitse odotella tiskillä tilaustaan. Vaikka kuluttajasta tämä saattaa tuntua häntä hyödyttävältä, todellisuudessa taka-ajatuksena on ketjun näkökulmasta esimerkiksi se, että asiakas on vapaa käyttämään muita maksullisia palveluja – luppoajan voi käyttää kuluttaen esimerkiksi pelikonetta tai ostamalla jotain muuta. Tällaiset laitteet ovat siitä mukavia, ettei ne vedä mattoa kenenkään työllistetyn jalkojen alta, vaan aidosti hyödyntää niin asiakasta kuin liikettäkin. Työntekijä saa edelleen pitää työpaikkansa, mutta työmotivaatio ja -moraali saattaa jopa nousta, kun kiireet ja stressi laskee teknologian avulla. Toinen mahtava esimerkki älylaitteiden ja teknologian hyödyllisestä yhdistämisestä on puhelimeen ladattava hätäkeskus-sovellus, joka paikantaa ihmisen puhelimen, jos he ovat hädässä tai avun tarpeessa. Sovellukset ovat kehitetty helppokäyttöisiksi, jotta mahdollisimman moni osaisi hyödyntää palvelua ilman pelkoa, että se on liian monimutkainen käyttäjälle.

Teknologia ja digitalisaatio vaikuttavat massiivisesti maailmaamme, enemmän, kuin kukaan meistä voi vielä uskoa tai ymmärtää. Jatkuva kehitys osoittaa, ettei digiaika ole ohimenevä trendi, vain maailmanlaajuinen muutoksen aika. Potentiaalia on vaikka mihinkä. Ihmiset ja yhteiskunta pyörivät täysin eri tavalla, kuin aiemmin – digitalisoiminen on muuttanut kaikkea ja kaikkia, halusimme tai emme. Tärkeätä olisi muistaa, että kaikessa on haittapuolensa, ja niin kauan kuin ne tunnistetaan, huomioidaan, ja pyritään pitämään minimissään, digitalisaation jatkuvalle edistymiselle ei näyttäisi olevan esteitä. Palvelut tulevat vain vapaammin kuluttajan käyttöön, mutta on kiinnitettävä huomiota läpinäkyvyyteen ja järjellisyyteen. Ja vaikka muutos on aina hidasta, digiaika etenee aivan uskomatonta vauhtia, ja meidän on vain pyrittävä pysymään perässä, sillä loppua ei näy

Uusimmat viestit

Mikä ’holisti’?

Holismi on noussut keskeiseksi käsitteeksi samalla, kun maailma muuttuu kokoajan enemmän avoimesti hengelliseksi, ja väestöä kiinnostaa yhä enemmän filosofinen ajattelu ja asioiden kyseenalaistaminen. Holismi määritellään filosofisesti käsitykseksi, jossa jonkun osat ovat läheisesti yhteydessä ja selitettävissä vain viittaamalla kokonaisuuteen. Käsite tulee englanninkielisestä sanasta ”whole”, kokonainen tai kokonaisuus.